Vallilan illallispöydissä
muistetaan makasiineja, pelastusarmeijaa
ja pyhää serpentiiniä
ja kirkon torni näyttää aina kuutta
eikä mitään uutta
enää löydy lehdistä,
                         tätä ainakaan:
Kun katoilta lunta heilimöi
ryömii Kitti Kalle hiomavaunun alle
näkee ketun unta, saa kutsun kanalaan
ja unellansa mitätöi
porttikiellon Manalaan.